Sanomalehdet ja painettu media

Suomalaiset ovat EU:n ahkerimpia sanomalehden lukijoita. Suomessa ilmestyy kaiken kaikkiaan noin 250 sanomalehteä. Suomen asukasmäärään suhteutettuna on sanomalehtien kokonaislevikki maailman tilastossa kolmanneksi suurin.

Ei siis ole ihme, että ruotsinkieliselle vähemmistölle ilmestyy täällä päivittäin huomattavasti enemmän paikallisia sanomalehtiä kuin millekään muulle kielelliselle vähemmistölle maailmassa.

Suomessa ilmestyy 10 ruotsinkielistä sanomalehteä. Päivittäin ilmestyvä HBL on niistä suosituin. Pohjanmaan ruotsinkielistä väestöä palvelee toiseksi suurin sanomalehti Vasabladet. Näiden lisäksi ilmestyy lukuisia ruotsinkielisiä paikallislehtiä, kuten arvostettu Åbo Underrättelser, joka on vanhin Suomessa edelleen ilmestyvä sanomalehti.

Sanomalehdet

Hufvudstadsbladet

Rakkaalla lapsella on monta nimeä: Hufvudstadsbladetia kutsutaan HBL:ksi, Husikseksi tai Höbläksi. Vaikka sanomalehden nimi viittaa pääkaupunkiseudulle, luetaan lehteä koko maassa. Lehti on ruotsinkielisen Suomen suurin päivälehti, jonka levikki on vajaat 30 000 kappaletta. Hufvudstadsbladetin voi tilata myös digitilauksena, ja joitakin ajankohtaisia artikkeleita voi lukea ilmaiseksi HBL 365 -sovelluksen uutissyötteestä.

Vasabladet

Ruotsinkielisen Suomen toiseksi suurin sanomalehti Vasabladet ilmestyy kuusi kertaa viikossa ja keskittyy uutisoinnissaan Pohjanmaan maakuntaan. Verkosta löytyy myös Vasabladetin nuorille aikuisille suunnattu Sevendays-sivusto, josta löytyy podcast-ohjelmia ja blogikirjoituksia.

Muita tärkeitä sanomalehtiä ovat yllä olevien lisäksi Åbo Underrättelser (ÅU), Österbottens Tidning, Västra Nyland ja Östra Nyland. Näissä sanomalehdissä uutiset ulkomailta limittyy paikallisiin uutisiin. Ahvenanmaalla ilmestyy Uusi Ahvenanmaa ja Ahvenanmaa sanomalehdet.

Aikakausilehdet

Aikakausilehdillä on keskeinen rooli suomenruotsalaisessa kulttuurissa ja mediassa. Suomenruotsalaiset ovat ylpeitä siitä, että heillä on suuri joukko mielenkiintoisia kulttuurilehtiä. 

Useat ruotsinkieliset kulttuurilehdet saavat taloudellista tukea esimerkiksi Opetus- ja kulttuuriministeriöltä tai eri säätiöiltä. Aikakausilehtien taloudellisista haasteista huolimatta on lehdillä innokkaita lukijoita. Tidskriftscentralen-yhdistys pyrkii lisäämään suomenruotsalaisten kulttuurilehtien näkyvyyttä ja osallistuu muun muassa Kirjamessuille Helsingissä ja Göteborgissa.

Useimmilla suomenruotsalaisilla aikakausilehdillä on pitkä historia. Lehdet ovat pystyneet ylläpitämään toimintansa, koska toimittajat ovat onnistuneet uudistamaan ja muuttamaan vanhentuneita konsepteja. Poikkeuksen tekee satiirinen Garm, joka ilmestyi vuosina 1923-53. Lehti on saavuttanut legendaarisen aseman, kiitos Tove Janssonin pitkäaikaisen yhteistyön lehden kanssa. Garm-lehdessä julkaistiin ensimmäinen Muumi-tyyppinen hahmo.

Pitkäikäisiä suomenruotsalaisia lehtiä ovat esimerkiksi Astra, Eos, Horizon, Kuriren, Ny Tid ja Nya Argus. Uudet julkaisut ovat usein kokeellisia – esimerkkeinä Kontur- ja Poster Stories -lehdet.

Astra on vuonna 1919 perustettu feministinen sanomalehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Vuosina 1992-2012 lehden nimi oli New Astra, mutta uudistamisen yhteydessä palattiin vanhaan nimeen. Astra julkaisee pääasiassa yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevia tekstejä, ja lehdessä on yleensä yleinen teema. Paperiversion lisäksi ilmestyy Astra myös verkossa.

Eos on lapsille suunnattu lehti, jonka Alli Trygg-Helenius perusti ja myös hallinnoi 33 vuoden ajan. Hänen kuoltuaan vuonna 1926, on Eosta hallinnoinut raittiusyhdistys. Eos ilmestyy tällä hetkellä kahdeksan kertaa vuodessa ja lehden toimipiste sijaitsee Vaasassa.

Horisont on kirjallisuuteen keskittyvä aikakauslehti, joka perustettiin vuonna 1954 Pohjanmaalla. Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Lehdestä voi lukea kirja-arvosteluja ja artikkeleita sekä runoja ja esseitä. Kuten Astrassa on myös Horizonissa usein runollinen teemanumero. 

Kontur sai alkunsa 1990-luvun alkupuolella ja ilmestyy kulttuuriliitteenä Ny Tid-lehdessä. Lehti on kokenut kahden vuosikymmenen aikana sekä hiljaiseloa että aktiivisempia aikoja uusien voimien tarttuessa toimeen. Kontur aktivoitui uudelleen tammikuussa 2018, ja samana syksynä lehti voitti palkinnon Vuoden suomenruotsalainen kulttuurilehti. Uusi Kontur on yhteisöllisyyteen painottunut julkaisu: kaikilla numeroilla on kaksi päätoimittajaa, ja monet  teksteistä on kahden henkilön kirjoittamia. Koska lehden rahoitus on kokonaan tukien varassa, on se projektipohjainen ja ilmestyy rahoituksen ollessa kunnossa.

Kuriren on Pohjanmaalla ilmestyvä sanomalehti. Lehti perustettiin vuonna 1959 ja se ilmestyy 20 kertaa vuodessa. Lehden lukijakuntana on pääasiassa varttuneempi väki. Lehti julkaisee ruoka-artikkeleita, terveydestä, vapaa-ajasta ja suomenruotslaisuudesta kertovia artikkeleita.

Ny Tid on kulttuuri- ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin keskittyvät lehti, joka on poliittisesti sitoutumaton mutta jolla on punavihreä ideologia. Lehti perustettiin vuonna 1944 ja on alusta lähtien ollut vasemmistolainen julkaisu. Lehti ilmestyi ensin päivittäin, myöhemmin kerran viikossa ja vuodesta 2015 lähtien kerran kuukaudessa. Lehteen on kirjoittanut useat tunnetut kirjailijat kuten Claes Andersson, Elmer Diktonius, Jörn Donner, Monika Fagerholm ja Kjell Westö.

Nya Argus on kulttuurilehti, jota on julkaistu vuodesta 1907 lähtien ja joka tänä päivänä ilmestyy 10–12 kertaa vuoden aikana. Lehti keskittyy pidempiin esseetyyppisiin teksteihin, joita on luettavissa verkossa.

Posterstories on vuonna 2016 perustettu ilmainen julkaisu. Lehden perusajatuksena on yhdistää graafinen suunnittelu ja teksti, ja jokainen julkaisu sisältää graafisen julisteen, jonka toisella puolella on luettavissa tuore novelli. Posterstoriesin slogan on “tarinoita ripustettavaksi seinälle”. Posterstoriesia jaetaan julkisissa paikoissa kuten Luckanissa.